Paska koira

Kukin ymmärtäköön otsikon miten mieliin kun lukee tekstin läpi ;) mennään kerrankin aikajärjestyksessä tapahtumat. Laura ja Tomu tulivat perjantaina meille, vaikka Tomu ei voinutkaan luonnetestiin osallistua juoksunsa takia.

Agiliitoa

Perjantaina Roippa pääsi agilitaamaan sekä minun että Siljan kanssa. Meillä oli treeneissä teemana keppikulmat ja niitähän olikin! Roippa meni kyllä aina hienosti kun minä en vaan ollut häsläämässä tiellä. Eli koira osaa, jos minä en säädä liikaa vieressä. Sattui kuitenkin hassu juttu pussilla. Roippa upposi pussiin kyllä hienosti, mutta ekalla kerralla sai itsensä hieman sotkuun putkessa, mutta pääsi pois (tosin melkein juoksin Roipan päälle sen takia). Toisella kerralla neito vetäisi sitten pussin pussiosan irti kun meni vähän vauhdilla. Oujee...vauhtia ei puuttunut neitoselta siis yhtään. Ja mitään traumojahan tuo ei tuosta saanut...seuraavalla kerralla mentiin yhtä vauhdilla ja epäröimättä pussiin. Siinä olikin meidän radan kohokohdat (muuten meni siis hienosti). Nenä sai vähän osumaa tuosta pussiepisodista, mutta ei mitään pahempaa sattunut.

Silja ja Roihu vetivät aika vaativan näköistä rataa ja ihan kivasti näytti miun silmääni homma menevän. Roihu vaan alkuunsa aina tuntuu hieman kokeilevan Siljaa mitä saa tehdä ja mitä ei (esim. saako lähdössä karata tms.). Roippa vetäisi yhden hyppyesteen päälle suoraan, mutta eipä näyttänyt tuntuvan missään.

Luonteen testailua

Launtaina piti sitten olla Roipan luonnetesti, mutta meidät siirrettiin (toki minun suostumuksellani) sunnuntaille kun joku turkulainen oli tullutkin lauantaina paikalle, vaikka heidän vuoro oli sunnuntaina. Lauantain suunnitelmat menivät siis hieman pieleen. Onneksi Aatoksen luonnetesti kuitenkin nähtiin lauantaina :) Aatoksen testin jälkeen lähdettiin sitten meille ja mentiin pellolle humputtelemaan koirien kanssa. Olihan taas pieni bortsuporukka koossa kun Heinin pojat (Aatos ja Leevi), Tomu ja meidän tytöt oli keskenään ulkoilemassa.

Sunnuntaina sitten päästiin vihdoinkin kehiin. Roi aloitti klo 12 oman testinsä. Tuloksena seuraavanlainen rivistö:

Toimintakyky -1 Pieni
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu -1 Haluton
Taisteluhalu +2 Kohtuullinen
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +2 Kohtuullisen vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma

Tulos 123 ja laukausvarma

Roippa paineistui paljon testin aikana ja tämän kyllä huomasi kauempaakin koirasta. Hieman olisin odottanut Roihulta nopeampaa palautumista testistä, mutta meni se näinkin. Kelkalla jouduin auttamaan Roihua, ei tullut kelkkaa haistelemaan ennen kuin otin pipon sen päästä ja annoin haistella, siltä katseli kelkkaa epäilevästi. Hyökkääjän kohdalla Roippa pakitteli ja meni minun taakseni, eikä kyllä millään olisi puolustanut (eikä tarvitsekkaan). Lähti kuitenkin testaajan matkaan, eikä tullut edes kutsusta luokse (jepjep...) vaan jäi äijän jalkoihin rapsuteltavaksi. Sateenvarjo oli paha, mutta Roi käveli omin jaloin kulman taakse, vaikka selvästi kyyristeli. Räminätynnyri oli myös kovin ikävä. Näiden jälkeen Roihu olikin ihan paisepunkkina ennen pimeää huonetta. Pimeässä huoneessa neito ei kuitenkaan tarvinnut apuja yms. vaan liikkui koko ajan hyvin ja kävi moikkaamassa testaajaa ja tuli lopulta miun luokseni. Seinällä Roihua kohtaan ei juurikaan edes hyökätty ja ymmärrän sen kyllä ihan täysin. Paukuissa meni jees...neidon korvat taisivat vähän heilahtaa, mutta paineesta huolimatta ei neito paukkuihin kyllä reagoi :)

Seuraavaksi supernakki kehiin. Pisteytys meni seuraavanlaisesti:

Toimintakyky +1 Kohtuullinen
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 Pieni
Taisteluhalu +3 Suuri
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +3 Vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma

Tulos 180 ja laukausvarma

Mitäs tässä enää sanomaan...Toopella oli ihan kivaa. Leikki kuin pieni pirulainen (eikä tuo ole juurikaan leikkinyt edes vieraan, saati miehen kanssa!) ja kesti läpsyt kuonollekin. Kelkalla nosti mekkalan ja meni tutkimaan kelkkaa kun menin kelkan viereen. Hyökkäyksessä perääntyi minun taakseni, mutta haukkui kyllä. Heti tosin kun äijä lopetti hyökkäyksen, niin Toope ryntäsi ukon luokse ja otti vielä kepinkin matkalta mukaan, jota sitten tarjosi vielä hyökkääjälleen. Sateenvarjolla piti vähän haukahtaa ja vähän piti uusintakierroksella väistää kyseistä paikkaa. Räminätynnyri oli ikävä, mutta sinne mentiin minun avustuksellani kyllä. Pimeässä nakki oli vauhdissa, kävi lääppimässä testaajaa ja nopsaan siitä sitten minun luokseni. Ja olihan testaajilla hauskat jutut huoneessa ;) seinällä ei Toopeakaan kohtaan juurikaan hyökätty, eihän pientä nakkia saa kiusata. Paukuissa ei onkelmaa, vaikka Toope taisi kuulla ensimmäistä kertaa moisia paukkuja vasta tuona päivänä kun edeltävälle koirakolle ammuttiin. Jättikorvat vaan vähän heilahtivat. Jepjep...meidän supernakki on ihku!

Vesisadetokot

Maanantaina sitten tokoiltiin hieman vesisateessa LeVeK:n kentällä. Keli oli kurja ja tehtiin vain todella pikaiset treenilöt. Pätkä seuraamista (lelulla), luoksetulossa maahan pysäytys, kaukoissa istumasta seisomaan (joka menikin aika hienosti) ja jotain pientä vielä? Ihan jees meni kuitenkin kokonaisuudessaan, paitsi lammikkoon ei voitu vaan mennä maaten millään.

Haut

Ennen illan hakutreenejä koirat olivat muutaman tunnin purkamassa/rakentamassa uusia lammasaitoja. Koiruudet saivat siis liikuntaa oikein kunnolla kun juoksentelivat pitkin peltoja ja metsiä :) Bedakin sai ottaa rauhallisesti liikuntansa, vaikka Toope ja Roihu juoksivatkin yhdessä ympäriinsä.

Eilen sitten hakuiltiin Teiskossa. Otettiin vain lyhyt treeni kun minä en jaksanut itse köpötellä hirmuisesti. Ensin otettiin tyhjä vasemmalle, alue jälleen semmoiset 60m syvä. Hyvin lähti ja meni kulmaan ja etenikin hyvin, mutta kun en ajoissa huutanut neitoa pois, niin tulikin taas samaa reittiä takaisin kuin menikin, kele. Lähetin sitten toistamiseen samalle puolelle, vähän eri kohdasta vaan. Roippa ei uponnut ehkä ihan yhtä syvälle, mutta kutsuin takaisin kun teki kuitenkin hyvän laatikon ja tällä erää eteni hyvin. Ensimmäinen mm oli sitten oikeassa kulmassa, kunnon metsikössä ja siellä reilussa 50m:ssä. Hyvin lähti ja oli löytänyt mm:n heti ja toi rullan hyvin minulle. Näytölle meni ongelmitta. Toinen mm meni samaten ongelmitta, oli tehnyt kuulemma nätin laatikkopiston ja syvyyttä jälleen reilut 50m. Hyvä Roippa! :)

Pikatokot

Tänään sitten tehtiin todelliset pikatokot pihalla. Liikkeestä istuminen, joka menikin hienosti! Jätettiin sitten siihen yhteen kertaan kun meni niin kivasti. Kaukoissa otettiin erityisesti istumasta seisomaan, joka menikin tosi hienosti alkuunsa, taisi yksi vaihto tuottaa ongelmia kun en laittanut takapalkkaa vaan palkkasin kädestä (tämän jälkeen palattiin takapalkkaan). Otettiin myös seisomasta maahanmenoa, ihan läheltä ja käsiavulla, jotta neito tekisi liikkeen oikein. Ja hyvin meni. Juuri muuta ei sitten ehdittykään.

Uintireissulla (tosin väärässä kohteessa)

Menin sitten iltapäivällä ajelemaan lampaita nakuiksi ja koirat pääsivät mukaan. Tosin ajelu jäi vain yhteen lampaaseen, kiitos juuri alkaneen vesisateen. Seuraavaksi etsin yhtä kadonnutta karitsaa ympäri lampolaa, kunnes löysin pikkuisen tyytyväisenä nukkumasta väärältä puolen aitaa. Palautin poitsun sitten emälleen ja lähdin kokoamaan omia piskejäni. Roihua ei näkynyt missään ja kävin Teroltakin jo kysymässä missä neito humputtelee. Alkoi iskeä jo pieni paniikki kun neitoa ei huudoista huolimatta näkynyt. Menin tarkistamaan sitten lietekaivot ja yhdestä kaivosta löytyikin minusta epäilyttävän näköinen jälki :( menin katsomaan sitten toiset kaivot ja mitään ei näkynyt ja palasin takaisin ensimmäiselle kaivolle. Sitten sen tajusin! Roihu oli surkeana ja vain oikeastaan neidon silmät erottuivat kaiken sen paskan keskeltä (koirahan siis oli ihan pinnalla kuitenkin, ihan paikoillaan, kakka kellutteli pientä koiraa mukavasti). Karjuin Teron paikalle ja pian meillä oli kolme miestä ja tikkaat paikalla (ennen tätä tuli todella fiksuja ehdituksia, kuten naru kaulan ympäri, mistä Roippa olisi revitty ylös tai verkko, jota pitkin se voisi itse kiivetä kaivosta...voi jee noiden miesten kanssa välillä). Lopulta Tero sitten kiipesi tikkaiden avulla Roihun viereen ja sai revittyä niskasta neitoa sen verran ylös, että toiset sai Roihun otettu vastaan ja repäistyä kuiville. Ja mitä tekee paskainen koira ravisteltuaan itsensä pelastajien päälle? Lähtee juoksemaan kilpaa Toopen kanssa! Siis mitä ihmettä? Ensin sitä ollaan niin surkeaa kaivossa (enkä ihmettele, koira oli yltäpäältä paskassa) ja kun jalat koskettaa maata, niin meno jatkuu kuin ennenkin. Kotia lähdettiin samantein, karitsa kainalossa ja koirat juoksivat kuin ennenkin minun edelläni. Käytin Roippaa vähän ojassa uimassa, jotta pahimmat kakat huuhtoutuisivat edes pois. Sitten pihalla vaan puutarhaletkulla koiran huuhtelu ja shamppoota perään vaikka kuinka ja paljon. Tämä oli Roihulle kovin ikävä vaihe ;) sitten vaan pesuhuoneeseen neito kuivumaan.

Mietin sitten tässä koirani toimintakykyä. Luonnetesti tosiaan kertoo vain yhden pienen pienen osan ja on vain sinä yhtenä päivänä. Roihun lilluessa lietekuilussa neito oli hyvin kuulolla kun Tero laskeutui kuiluun ja kutsui Roihua. Samaten neito ei kyllä muistellut mitenkään pahalla tapahtumaa kun kykeni heti lähtemään leikkimään Toopen kanssa. Toki onhan tilanne ihan erilainen kuin luonnetestissä, mutta kyllä tuo tapahtuma taas kertoo, että tuon koiran pääkoppa kestää ainakin jotain ilman suurempia traumoja. Kerrottakoon vielä, että tiputus kuiluun on ainakin sen 2m ja koira oli uinut ja lähes ympäri lietekaivon, joten ihan paria minuuttia ei Roippa-rakas ollut kaivossa ollut. Että tyytyväinen saa omaan paskikseensa olla (meillähän Roihun lempinimi on ollut Paskis....nyt siihen on sitten todellinen syykin). Syytä ei moiseen seikkailuun tiedetä...miksi neito on mennyt hyppäämään parin metrin pudotuksen kaivoon kun ei tuo jahtaa esim. variksia yms. Ihan ilman vammoja ei tapauksesta kuitenkaan selvitty. Oikean takatassun anturaan tuli ikävän näköinen hiertymä/kuluma, joka vuosi verta ja on nyt seurannan kohteena. Huomiset haut jää Roipan osalta välistä, perjantain agitreenitkin on nyt vähän vaarassa, katsellaan nyt miten huominen lepoilu sujuu ja miltä tassu alkaa näyttämään.

En halua edes ajatella mitä olisi käynyt, jos joku muu meidän koirista olisi hypännyt kaivoon. Toope tai Beda olisi varmasti vajonnut paljon nopeammin, eikä jaksanut uida ollenkaan niin paljoa kuin Roi :( ihmeen rauhallinen olin itse tilanteessa...juttelin Roihulle vain rauhallisesti kun miehet etsi tikkaita.