Onpas kirjoittelut jääneet, vaikka kuinka piti henkiin heräillä. Onneksi treenaus ei ole ollut yhtä vaisua. Kerratkaamme kuitenkin vain tämän viikon aiemmat treenit...
Roihulle ensin kulmiin ukot, molemmat kulmat ylisyvät. Toisessa kulmassa oli umpipiilo, toinen isohkon kiven takana. Ekalla mm:llä oli juossut ensin polkua pitkin ohitse, mutta napannut hajun hyvin kuitenkin sieltä. Ekat pussailut, sitten rulla hienosti itse suuhun. Näytölle lähti minun makuuni liian vaisusti. Lähti siis kuitenkin itse, eikä katsellut taakse tai mitään. Vaisu vain. Toinen mm umpparissa, hyvin löysi, kiersi piilon kerran tai pari ja nappasi sitten rullan. Hyvin toi. Näytölle lähti ehkä astetta paremmin, muttei tarpeeksi rivakasti vieläkään.
Näiden jälkeen tyhjä, sen mitä näin oli työskentely hyvää ja syvää. Tuli hyvin pois kun huusin. Tämän jälkeen helppo (lähellä) oleva pisto suorapalkalla. Hyvin löysi. Sitten vielä viimeinen mm, joka oli takakulmassa. Yritin laatikkopistoa, mutta Roipan nenä oli saanut jo hajun keskilinjalla, joten vinoonhan se meni. Annoin mennä kun koira oli niin varma. Tämäkin siis suorapalkka. Ihan jees treeni.
Keskiviikkona oli Roippa agilitailemassa Siljan kanssa. Ongelmia oli kuulemma muurin ja pituuden kanssa. Neito ennakoi jo tulevia käännöksiä ja siksi vähän oli kolissut. Näissähän ei siis ole ongelmia, jos rata jatkuu suoraan ja Siljakin jatkaa suoraan...
Eilen sitten mentiin vähän raunioille pöllöilemään. Roipalle kaksi maalimiestä suorapalkalla. Ensin oli Jussi piilossa, jonka Roi löysi ihan heti. Tosin lähetinkin aikaslailla suoraan sinne kun en tiennyt tarkkaan missä oli. Hyvin tarkensi ja löysi ruuan ;) toinen olikin aika paljon kauempana ja ajattelin haravoida aluetta, kuten kuuluisi, mutta Roihun nenä saikin hajun mäen alta ja sinkosi mäen päälle. Menin sitten perässä ja näin Roihun hännä heilutuksesta, että oli enää tarkennusta vaille maalimiehen löytö. Ei siis tässäkään mitään ongelmaa! Taito Roippa!
Telineitä ei oltu tehtykkään ikuisuuksiin. Tikkaat meni muuten hyvin, mutta ei meinannut tassu osua viimeiselle askelmalle. Namilla tämä kuitenkin saatiin onnistumaan useamman kerran hienosti. Lisää vain tätä treeniä. Pituuden ensin varmistelin, mutta ihan turhaa, hyvin sinkosi yli ja meni maahan toisella puolella käskylläkin. Epämiellyttävässä alustassa ei ongelmia, hyvin meni kuumalle pellillekin istumaan. Putkessa ei ongelmaa, upposi ja meni maahan käskystä. Keinu muuten hyvin, mutta ei malttaisi jäädä odottamaan minua, sama juttu tynnyrisillalla. Muuten ei valittamista. Kantamistakin otettiin yli vuoden tauon jälkeen. Aluksi vähän pyristeli Jussin sylissä, mutta ei pahasti. Parin toiston ja palkkailun jälkeen alkoi olemaan jo paljon parempi. Tuskin tästäkään mitään isoa ongelmaa on tulossa.
Tänään sitten voitaisiin saada vieraan tallaama jälki...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti